Kuukautiskierron eri vaiheissa elimistössä tapahtuu monenlaisia asioita. Kehon lämpötila muuttuu, hormonien keskinäinen tasapaino muuttuu ja keho toimii aina kunkin vaiheen mukaan sekä valmistautuu seuraavaan.
Kuukautiskierto
Kuukautiskierroksi sanotaan sitä ajanjaksoa, joka alkaa kuukautisvuodon ensimmäisestä päivästä ja päättyy päivää ennen kuin seuraava kierto eli vuoto alkaa. Ensimmäinen vuotopäivä on siis päivä 1 ja kierron pituus lasketaan päivinä vuodosta vuotoon.
Mikä on kuukautiskierron pituus?
Kuukautiskierron pituus vaihtelee eri ihmisillä. Yleensä kierto kestää noin 24-35 päivää ja keskiarvo on noin 28 päivää. Vaihtelua voi kuitenkin olla ja kun kuukautiset ovat vasta alkaneet, voi myös mennä hetki ennen kuin kierto tasaantuu.
Kuukautiset eli se kohta kierrosta, johon kuukautisvuoto liittyy ja se kestää n. 3-8 päivää. Jokaisen keho on kuitenkin omanlaisensa ja vaihtelua voi olla kumpaankin suuntaan. Keskimäärin vuotopäiviä on noin viisi.
Jokainen keho ja kierto on yksilöllinen. Ei siis hätää jos kiertosi on lyhyempi tai pidempi kuin keskimäärin. Se on sinun kiertosi ja se muovautuu juuri sellaiseksi kuin sen pitääkin. Jos kierto tai sen pituus mietityttää, juttelee ihmeessä terveydenhoitajan, lääkärin tai gynekologin kanssa aiheesta.
Mitä kuukautiskierron aikana tapahtuu eli millaisia vaiheita kuukautiskiertoon kuuluu?
Menstruaalivaihe eli kuukautisvuoto
Kierto alkaa kuukautisista eli kohdun limakalvon vuotamisesta ulos jos kohdullinen ihminen ei ole tullut raskaaksi eli munasolu ei ole hedelmöittynyt. Tätä kutsutaan myös menstruaalivaiheeksi vaikka useimmiten puhutaankin tuttavallisesti kuukautisista tai menkoista.
Vuodon aikana kehosta poistuu emättimen aukon kautta mahdollista raskautta varten kypsynyt ja paksuuntunut kohdun limakalvo sekä jonkin verran verta. Tässä kohtaa elimistön estrogeenitaso on alimmillaan.
Follikulaarivaihe eli munarakkulan kypsymisvaihe
Tämän jälkeen alkaa follikulaarinen vaihe eli munasarjoissa alkaa kypsyä munarakkula ja sen sisällä munasolu. Joskus näitä voi kypsyä useampikin yhtä aikaa. Tätä vaihetta sanotaan myös follikkelivaiheeksi.
Follikkeli = kypsyvä munarakkula ja sen sisällä oleva munasolu.
Tässä kohtaa kiertoa keho alkaa tuottaa enemmän estrogeeniä valmistautuessaan ovulaatiovaiheeseen eli vapauttamaan kypsyneen munasolun matkalle kohti kohtua.
Hedelmöittyä eli tulla raskaaksi kohdullinen ihminen voi tulla jo ennen ovulaatiota.
Ovulaation keskimääräinen, laskennallinen ajankohta on noin puolivälissä kiertoa. Useimmiten sen esitetään osuvaan neljänteentoista päivään mutta aina näin ei ole ja se on ihan yhtä normaalia. Jokainen ovuloi oman aikataulunsa ja kehonsa mukaan, joten tarkka päivä saattaa asettua mihin vain kierron puolivälin tienoille. Ovuloida voi muuna kiertopäivänä myös silloin, kun kierto on keskimääräisen mittainen eli sen 28 päivää.
Jokainen keho, kierto ja sen vaiheet ovat yksillöllisiä! Älä siis tuijota liikaa lukuja vaan kuuntele omaa kehoasi ja sen merkkejä!
Juuri ennen ovulaatiota kehon lämpötilassa voi olla myös pudotusta ja ovulaation aikana kehon lämpötila nousee. Nämä muutokset eivät ole kovin suuria ja yksilöllistä vaihtelua on tässäkin todella paljon. Kuvassa olemme hieman liioitelleet tätä lämpötilan muutosta, jotta saimme sen esiin. Useimmiten kyse on tosi pienistä eroista ja kaikilla lämpötila ei muutu ennen ovulaatiota.
Ovulaatiovaihe
Noin kierron puolivälissä (eli 14. päivänä jos kierron pituus on 28 päivää) munarakkulasta on kehittynyt kypsä munasolu. Seuraavaksi munasolu irtoaa munarakkulasta eli tapahtuu ovulaatio. Kohtu valmistautua mahdolliseen raskauteen ja sen limakalvo paksuuntuu ja kasvaa.
Osa ihmisistä tuntee munasolun irtoamisen pienenä pistona jommalla kummalla puolella alavatsalla, munasarjan kohdalla. Irrottuaan munasolu aloittaa matkaansa munanjohdinta pitkin kohti kohtua.
Tässä kohdassa kiertoa on suurin mahdollisuus tulla raskaaksi. Elimistön estrogeeni-, LH- sekä FSH-hormonitasot ovat korkeimmillaan.
Ovulaatiokipu = joillain ovulaatio tuntuu kipuna. Munarakkula saattaa kasvaessaan aiheuttaa kipua tai rikkoutuneen munarakkulan nesteet tai veri voivat myös tuntua kipuna.
Luteaalivaihe
Munarakkulasta irronnut munasolu aloittaa matkansa kohti kohtua ja kulkee munanjohdinta pitkin. Tätä kutsutaan luteaalivaiheeksi tai keltarauhasen toimintavaiheeksi.
Munarakkula puolestaan muuttuu keltarauhaseksi, joka alkaa tuottaa kohdun limakalvoa raskauteen valmistelevaa hormonia eli progesteronia. Progesteroni ottaa siis ohjat ja sen taso alkaa nousta. Samaan aikaan estrogeeni- ja muut hormonitasot laskevat.
Kohtu ja koko keho alkavat valmistautua mahdolliseen raskauteen. Kohdun limakalvo on paksuimmillaan ja täyteläisimmillään ottamaan munasolun vastaan. Paksuuntuneen limakalvon tarkoituksena on tarjota hedelmöittyneelle munasolulle pehmoinen kasvualusta. Koko keho alkaa valmistautua mahdolliseen raskauteen. Limakalvon paksuuntumiseen vaikuttaa hormoneista erityisesti estrogeeni. Hormoneista hieman tarkemmin lisää alla!
Jos munasolu ei hedelmöity eli raskaus ei ala, kohdun paksuuntunut limakalvo vuotaa kehosta pois ja alkaa menstruaalivaihe eli kuukautisvuoto. Näin kuukautiskierto alkaa taas alusta.
Eri hormonit ja hormonien toiminta kuukautiskierron aikana
Kuukautiskiertoon vaikuttaa useita eri hormoneja ja jokaisella niistä on oma tehtävänsä. Kunkin hormonin määrä kehossa muuttuu sen mukaan missä kohtaa kuukautiskiertoa ollaan menossa ja mitä kyseinen hormoni tekee.
Eniten kuukautiskiertoon vaikuttavat LH-hormoni, progesteroni, FHS-hormoni sekä estrogeeni.
Hormonien määrä kehossa kuukautiskierron aikana
LH-hormoni
LH on luteinisoiva hormoni, jota tuottaa aivolisäke. Tämä hormoni stimuloi munarakkulan kypsymistä ja sen määrän nopea nousu eli niin sanottu LH-piikki käynnistää ovulaation eli munarakkulan irtoamisen.
Sen jälkeen se tukee munarakkulasta muodostuvan keltarauhasen toimintaa ja ylläpitää sen erittämän keltarauhashormonin eli progesteronin tuotantoa.
Progesteroni
Progesteroni on keltarauhashormoni, jota tuottaa puhjenneesta munarakkulasta muodostunut keltarauhanen. Jos irronnut munasolu ei hedelmöity eli ihminen ei tule raskaaksi, keltarauhanen surkastuu ja tämän hormonin tuotanto lakkaa alkaakseen taas uudestaan seuraavassa kierrossa ovulaation aikoihin.
Korkeimmillaan progesteronipitoisuus on kehossa ovulaation jälkeen eli silloin, kun munarakkula on päästänyt munasolun matkaan ja muuttunut keltarauhaseksi.
FSH-hormoni
FSH on hormoni, joka stimuloi kypsyviä munarakkuloita eli follikkeleita. Tätä hormonia erittää aivolisäkkeen etulohko ja sen tehtävänä on stimuloida estrogeenihormonin eritystä ja ja kypsyttää munarakkuloita.
Tämän hormonin määrä kehossa nousee juuri ennen ovulaatiota.
Estrogeeni
Estrogeeni on hormoni, joka vastaa kehossa naistyypillisten piirteiden kehittymisestä. Tämän hormonin taso on korkeimmillaan kierron puolivälissä eli silloin, kun munasolu irtoaa. Estrogeeni on myös se hormoni, joka saa kohdun limakalvon paksuuntumaan ja kasvamaan sen valmistautuessa mahdolliseen raskauteen.
Ovulaation jälkeen sen määrä kehossa laskee ja alimmillaan se on kuukautisvuodon aikana.
Kuukautiskierto on täynnä muutoksia kehossa
Kuukautiskierron aikana tapahtuu monenlaista ja jokaisella toiminnolla on oma tärkeä tehtävänsä kierron ylläpitämisessä. Tässä vielä kaikki muuttujat yhteiskuvassa:
Keräsimme tyypillisimmät kuukautisiin ja kohdullisen ihmisen anatomiaan liittyvät sanat sekä linkit niihin liittyviin artikkeleihin sinulle yhteen näppäräksi sanastoksi ja hakemistoksi.
Liv Strömquistin sarjakuvateoksessa kyytiä saavat niin historia kuin luutuneet käsityksetkin kun sukelletaan naistyypillisen sukuelimen äärelle. Mikä se oikeastaan on ja miksi ihmeessä koko ihmiskunnalla tuntuu olevan niin moninainen suhde tähän osaan kehosta?
Kuukautiskierto ja kuukautiskierron vaiheet
Kuukautiskierron eri vaiheissa elimistössä tapahtuu monenlaisia asioita. Kehon lämpötila muuttuu, hormonien keskinäinen tasapaino muuttuu ja keho toimii aina kunkin vaiheen mukaan sekä valmistautuu seuraavaan.
Kuukautiskierto
Kuukautiskierroksi sanotaan sitä ajanjaksoa, joka alkaa kuukautisvuodon ensimmäisestä päivästä ja päättyy päivää ennen kuin seuraava kierto eli vuoto alkaa. Ensimmäinen vuotopäivä on siis päivä 1 ja kierron pituus lasketaan päivinä vuodosta vuotoon.
Mikä on kuukautiskierron pituus?
Kuukautiskierron pituus vaihtelee eri ihmisillä. Yleensä kierto kestää noin 24-35 päivää ja keskiarvo on noin 28 päivää. Vaihtelua voi kuitenkin olla ja kun kuukautiset ovat vasta alkaneet, voi myös mennä hetki ennen kuin kierto tasaantuu.
Kuukautiset eli se kohta kierrosta, johon kuukautisvuoto liittyy ja se kestää n. 3-8 päivää. Jokaisen keho on kuitenkin omanlaisensa ja vaihtelua voi olla kumpaankin suuntaan. Keskimäärin vuotopäiviä on noin viisi.
Mitä kuukautiskierron aikana tapahtuu eli millaisia vaiheita kuukautiskiertoon kuuluu?
Menstruaalivaihe eli kuukautisvuoto
Kierto alkaa kuukautisista eli kohdun limakalvon vuotamisesta ulos jos kohdullinen ihminen ei ole tullut raskaaksi eli munasolu ei ole hedelmöittynyt. Tätä kutsutaan myös menstruaalivaiheeksi vaikka useimmiten puhutaankin tuttavallisesti kuukautisista tai menkoista.
Vuodon aikana kehosta poistuu emättimen aukon kautta mahdollista raskautta varten kypsynyt ja paksuuntunut kohdun limakalvo sekä jonkin verran verta. Tässä kohtaa elimistön estrogeenitaso on alimmillaan.
Follikulaarivaihe eli munarakkulan kypsymisvaihe
Tämän jälkeen alkaa follikulaarinen vaihe eli munasarjoissa alkaa kypsyä munarakkula ja sen sisällä munasolu. Joskus näitä voi kypsyä useampikin yhtä aikaa. Tätä vaihetta sanotaan myös follikkelivaiheeksi.
Follikkeli = kypsyvä munarakkula ja sen sisällä oleva munasolu.
Tässä kohtaa kiertoa keho alkaa tuottaa enemmän estrogeeniä valmistautuessaan ovulaatiovaiheeseen eli vapauttamaan kypsyneen munasolun matkalle kohti kohtua.
Hedelmöittyä eli tulla raskaaksi kohdullinen ihminen voi tulla jo ennen ovulaatiota.
Ovulaation keskimääräinen, laskennallinen ajankohta on noin puolivälissä kiertoa. Useimmiten sen esitetään osuvaan neljänteentoista päivään mutta aina näin ei ole ja se on ihan yhtä normaalia. Jokainen ovuloi oman aikataulunsa ja kehonsa mukaan, joten tarkka päivä saattaa asettua mihin vain kierron puolivälin tienoille. Ovuloida voi muuna kiertopäivänä myös silloin, kun kierto on keskimääräisen mittainen eli sen 28 päivää.
Juuri ennen ovulaatiota kehon lämpötilassa voi olla myös pudotusta ja ovulaation aikana kehon lämpötila nousee. Nämä muutokset eivät ole kovin suuria ja yksilöllistä vaihtelua on tässäkin todella paljon. Kuvassa olemme hieman liioitelleet tätä lämpötilan muutosta, jotta saimme sen esiin. Useimmiten kyse on tosi pienistä eroista ja kaikilla lämpötila ei muutu ennen ovulaatiota.
Ovulaatiovaihe
Noin kierron puolivälissä (eli 14. päivänä jos kierron pituus on 28 päivää) munarakkulasta on kehittynyt kypsä munasolu. Seuraavaksi munasolu irtoaa munarakkulasta eli tapahtuu ovulaatio. Kohtu valmistautua mahdolliseen raskauteen ja sen limakalvo paksuuntuu ja kasvaa.
Osa ihmisistä tuntee munasolun irtoamisen pienenä pistona jommalla kummalla puolella alavatsalla, munasarjan kohdalla. Irrottuaan munasolu aloittaa matkaansa munanjohdinta pitkin kohti kohtua.
Tässä kohdassa kiertoa on suurin mahdollisuus tulla raskaaksi. Elimistön estrogeeni-, LH- sekä FSH-hormonitasot ovat korkeimmillaan.
Ovulaatiokipu = joillain ovulaatio tuntuu kipuna. Munarakkula saattaa kasvaessaan aiheuttaa kipua tai rikkoutuneen munarakkulan nesteet tai veri voivat myös tuntua kipuna.
Luteaalivaihe
Munarakkulasta irronnut munasolu aloittaa matkansa kohti kohtua ja kulkee munanjohdinta pitkin. Tätä kutsutaan luteaalivaiheeksi tai keltarauhasen toimintavaiheeksi.
Munarakkula puolestaan muuttuu keltarauhaseksi, joka alkaa tuottaa kohdun limakalvoa raskauteen valmistelevaa hormonia eli progesteronia. Progesteroni ottaa siis ohjat ja sen taso alkaa nousta. Samaan aikaan estrogeeni- ja muut hormonitasot laskevat.
Kohtu ja koko keho alkavat valmistautua mahdolliseen raskauteen. Kohdun limakalvo on paksuimmillaan ja täyteläisimmillään ottamaan munasolun vastaan. Paksuuntuneen limakalvon tarkoituksena on tarjota hedelmöittyneelle munasolulle pehmoinen kasvualusta. Koko keho alkaa valmistautua mahdolliseen raskauteen. Limakalvon paksuuntumiseen vaikuttaa hormoneista erityisesti estrogeeni. Hormoneista hieman tarkemmin lisää alla!
Jos munasolu ei hedelmöity eli raskaus ei ala, kohdun paksuuntunut limakalvo vuotaa kehosta pois ja alkaa menstruaalivaihe eli kuukautisvuoto. Näin kuukautiskierto alkaa taas alusta.
Eri hormonit ja hormonien toiminta kuukautiskierron aikana
Kuukautiskiertoon vaikuttaa useita eri hormoneja ja jokaisella niistä on oma tehtävänsä. Kunkin hormonin määrä kehossa muuttuu sen mukaan missä kohtaa kuukautiskiertoa ollaan menossa ja mitä kyseinen hormoni tekee.
Eniten kuukautiskiertoon vaikuttavat LH-hormoni, progesteroni, FHS-hormoni sekä estrogeeni.
LH-hormoni
LH on luteinisoiva hormoni, jota tuottaa aivolisäke. Tämä hormoni stimuloi munarakkulan kypsymistä ja sen määrän nopea nousu eli niin sanottu LH-piikki käynnistää ovulaation eli munarakkulan irtoamisen.
Sen jälkeen se tukee munarakkulasta muodostuvan keltarauhasen toimintaa ja ylläpitää sen erittämän keltarauhashormonin eli progesteronin tuotantoa.
Progesteroni
Progesteroni on keltarauhashormoni, jota tuottaa puhjenneesta munarakkulasta muodostunut keltarauhanen. Jos irronnut munasolu ei hedelmöity eli ihminen ei tule raskaaksi, keltarauhanen surkastuu ja tämän hormonin tuotanto lakkaa alkaakseen taas uudestaan seuraavassa kierrossa ovulaation aikoihin.
Korkeimmillaan progesteronipitoisuus on kehossa ovulaation jälkeen eli silloin, kun munarakkula on päästänyt munasolun matkaan ja muuttunut keltarauhaseksi.
FSH-hormoni
FSH on hormoni, joka stimuloi kypsyviä munarakkuloita eli follikkeleita. Tätä hormonia erittää aivolisäkkeen etulohko ja sen tehtävänä on stimuloida estrogeenihormonin eritystä ja ja kypsyttää munarakkuloita.
Tämän hormonin määrä kehossa nousee juuri ennen ovulaatiota.
Estrogeeni
Estrogeeni on hormoni, joka vastaa kehossa naistyypillisten piirteiden kehittymisestä. Tämän hormonin taso on korkeimmillaan kierron puolivälissä eli silloin, kun munasolu irtoaa. Estrogeeni on myös se hormoni, joka saa kohdun limakalvon paksuuntumaan ja kasvamaan sen valmistautuessa mahdolliseen raskauteen.
Ovulaation jälkeen sen määrä kehossa laskee ja alimmillaan se on kuukautisvuodon aikana.
Kuukautiskierto on täynnä muutoksia kehossa
Kuukautiskierron aikana tapahtuu monenlaista ja jokaisella toiminnolla on oma tärkeä tehtävänsä kierron ylläpitämisessä. Tässä vielä kaikki muuttujat yhteiskuvassa:
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Sanasto ja hakemisto
Keräsimme tyypillisimmät kuukautisiin ja kohdullisen ihmisen anatomiaan liittyvät sanat sekä linkit niihin liittyviin artikkeleihin sinulle yhteen näppäräksi sanastoksi ja hakemistoksi.
Linkkejä ja vinkkejä
Tänne on koottu aimo kasa aiheeseen liittyviä linkkejä, vinkkejä ja lisätietoa! Sukella siis sekaan ja pistä parhaimmat talteen vastaisuuden varalle!
Kirja: Kielletty hedelmä
Liv Strömquistin sarjakuvateoksessa kyytiä saavat niin historia kuin luutuneet käsityksetkin kun sukelletaan naistyypillisen sukuelimen äärelle. Mikä se oikeastaan on ja miksi ihmeessä koko ihmiskunnalla tuntuu olevan niin moninainen suhde tähän osaan kehosta?