Sattuu, koskee, särkee, kramppaa ja huimaa! Argh! Mistä on kyse jos kerran kuussa sattuu ja mitä kuukautiskivulle voi tehdä?
Kuukautiskivut
Kuukautisiin liittyy monenlaisia henkisiä ja fyysisiä tuntemuksia ja niihin voi liittyä myös erilaisia kipuja.
5-15% menstruoivista ihmisistä kärsii kovista kuukautiskivuista jossain kohtaa elämää. Teini-ikäisistä kuukautiskipuja koko ajoittain peräti 60-80%. Se on tosi moni! Kaikilla kipuja ei kuitenkaan ole tai niiden määrä ja kovuus vaihtelee. Tässäkin asiassa keho ja kuukautiset ovat tosi yksilöllisiä.
Jos kivut häiritsevät tavallista elämää, otathan yhteyttä turvalliseen aikuiseen, lääkäriin, terveydenhoitajaan tai gynekologiin. Kuukautisten ei kuulu sattua elämää haittavaasti ja kipuja voidaan hoitaa!
Kahdella tavalla kivuliasta
Kivuliaat kuukautiset jaetaan kahteen luokkaan. Niihin, joilla kivut ovat mukana kuukautisten alkamisesta asti ja niihin, joilla ne alkavat myöhemmin, esimerkiksi vasta kolmekymppisenä.
Dysmenorrea = kivuliaat kuukautiset
Primaarinen dysmenorrea = alusta asti kivuliaat kuukautiset
Sekundaarinen dysmenorrea = myöhemmin kivuliaiksi muuttuneet kuukautiset
Jos aiemmin kivuttomat kuukautiset muuttuvat yhtäkkiä kivuliaiksi, asiaa kannattaa tutkia, sillä taustalla voi olla jokin sairaus, kuten endometrioosi tai myoomat.
Endometrioosi = kohdun limakalvon sirottumatauti eli kohdun limakalvoa muistuttava kudosta alkaa kasvaa muuallekin kuin kohtuun, esimerkiksi sisäelinten ympärille, vatsaonteloon tai munasarjoihin.
Myoomat = kohdussa olevat hyvälaatuiset lihaskasvaimet
Mitä on kuukautiskipu ja millaista sen on?
Kuukautiskipu tuntuu useimmiten alavatsan, lantion, alaselän ja reisien alueella. Se tuntuu kramppeina, jomotuksena, arkuutena, kosketusherkkyytenä tai muuna kiputuntemuksena. Olo voi myös olla epämukava, hankala ja tunnetta lisää usein kehon kuukautisia ennen keräämä turvotus.
Kuukautiskivut eivät ole vaarallisia mutta toki tosi epämiellyttäviä. Joskus kuukautiskipu saattaa aiheuttaa myös vatsakipua, päänsärkyä, ripulia tai jopa oksentelua.
Kivun määrä ja tuntemukset saattavat myös vaihdella kierrosta toiseen tai muuttua iän myötä. Synnyttäminen saattaa myös vaikuttaa kuukautiskipuihin ja muuttaa niitä.
Jos kuukautiskivut vaikeuttavat ja häiritsevät unta, koulunkäyntiä, sosiaalista elämää ja elämänlaatua, kerrothan turvalliselle aikuiselle, terveydenhoitajalle, lääkärille tai gynekologille, jotta saat apua.
Mikä aiheuttaa kuukautiskivut?
Kehon valmistautuessa mahdolliseen raskauteen kohdun limakalvo on paksuuntunut. Jos ihminen ei tule raskaaksi, alkaa tuo paksuuntunut limakalvo vuotaa kuukautisvuotona ulos.
Jotta vuoto ja hedelmöittymätön munasolu saadaan kehosta ulos, kohtu alkaa supistella ja tavallaan työntää näitä ulospäin. Supistelun aiheuttavat kohdun limakalvon tuottamat kivunvälittäjäaineet eli prostaglandiinit.
Kohtulihaksen supistelu voi tuntua lihaskouristuksina eli kramppeina. Kivut ja niiden tunteminen on tosi yksilöllistä ja vaihtelevaa. Muistathan, että kovat, normaalia elämää haittaavat kivut eivät ole normaaleja vaan niihin voi hakea apua. Hormoneista ja kuukautiskierron tapahtumista voit lukea lisää täältä.
Miten kuukautiskipua voi hoitaa tai helpottaa?
Kaikkein tärkeintä on, että kuuntelet omaa kehoasi ja sitä, mitä se kaipaa juuri nyt. Voit myös kokeilla erilaisia kivunlievitysmenetelmiä ja löytää sinulle parhaiten toimivat. Tässä muutamia monille toimivia vinkkejä:
Lämpö tuntuu hyvältä, rentouttaa lihaksia ja kehoa ja voi auttaa myös kuukautiskipuihin. Kokeile pitkää kuumaa suihkua tai kylpyä, lämmitettävää kauratyynyä tai ihan vain pehmoisen vilttiin kääriytymistä.
Lempeä liike laukaisee lihasjännitystä eikä sen tarvitse tarkoittaa hikijumppaa, jos sellainen tässä kohtaa kiertoa tunnu hyvältä. (Jos tuntuu, niin anna palaa vaan! Sun keho, sun päätös!) Käy kävelyllä, venyttele, joogaa tai vaikka tanssi. Kuulostele, mikä tuntuisi nyt kehossa parhaimmalta. Liikunta ja liikkuminen auttavat sekä fyysisiin oireisiin että henkiseen puoleen.
Lepo on myös tärkeää. Muista antaa kehollesi sekä mielellesi myös aikaa ja rauhaa. Pidä huolta sekä riittävästä unesta että muunkinlaisesta kevyemmin ottamisesta ja lepäämisestä. Liian kovaa tai äärirajoilla puskeminen yleensä lisää usein myös kuukautiskipuja.
Syö hyvin eli pidä huolta myös ravinnosta. Terveellinen ruoka auttaa kehoa voimaan paremmin.
Särkylääke eli tulehduskipulääke on myös oikein hyvä vaihtoehto. Apteekista on saatavilla useita erilaisia reseptivapaita särkylääkkeitä, joilla oloa voi helpottaa. Noudatathan aina pakkauksessa olevia ohjeita ja annostuksia! Jos lääkkeiden käyttö mietityttää, voit aina kysyä lisää tietoa ja ohjeita apteekista, terveydenhoitajalta, lääkäriltä tai gynekologilta.
Jotkut ovat saaneet apua myös TENS-laitteista eli pieniä sähköimpulsseja hermoihin antavista laitteista tai akupunktiosta.
Kuukautiskipuja voidaan myös hoitaa esimerkiksi ehkäisyvalmisteilla tai hormonihoidolla. Olethan yhteydessä terveydenhoitajaan, lääkäriin tai gynekologiin jos kipuihin ei auta mikään muu.
Kuukautisten ei kuulu sattua elämää haittavaasti ja kipuja voidaan hoitaa! Jos kivut häiritsevät tavallista elämää, otathan yhteyttä turvalliseen aikuiseen, lääkäriin, terveydenhoitajaan tai gynekologiin.
Ymmärrä kehoasi
Kuukautiskierron ja siihen liittyvien tuntemusten ylöskirjaaminen ja seuraaminen ovat myös hyvä tapa ymmärtää oman kehon toimintaa paremmin. Tämä ei poista kipuja mutta auttaa hahmottamaan milloin niitä on ja mistä ne syntyvät. Muistissa olevista tiedoista voi olla apua myös mahdollisella lääkäri- tai terkkarikäynnillä.
Ylös kirjaaminen auttaa myös sinua itseäsi ennakoimaan kiertoasi ja tuntemuksiasi – raivaamaan esimerkiksi aikaa levolle ja omalle ajalle siihen kohtaan kiertoa, jolloin tunnet kipua. Kiertoa voit seurata monella tavalla, kurkkaa esimerkiksi itse tulostettavat kuukautisseurantataulukot täältä.
Meistä jokainen on juuri omanlaisensa ja jokaisella pitää olla tilaa olla juuri sellainen kuin on. Sukupuoleen liittyvät monet asiat, erityisesti keho ja oma identiteetti. Sukupuoli ja sukupuolikokemus riippuu näiden kaikkien asioiden summasta. Se on meistä jokaisella ihan omanlaisensa.
Liv Strömquistin sarjakuvateoksessa kyytiä saavat niin historia kuin luutuneet käsityksetkin kun sukelletaan naistyypillisen sukuelimen äärelle. Mikä se oikeastaan on ja miksi ihmeessä koko ihmiskunnalla tuntuu olevan niin moninainen suhde tähän osaan kehosta?
Menkat, kuukautiset, se aika kuusta, ne. Mistä tietää milloin kuukautiset alkavat ja miltä se tuntuu? Miten kuukautisten alkamiseen voi varautua? Miten lasketaan kuukautiskierron pituus? Vastauksia näihin ja muihin kuukautisia odotellessa mietityttäviin kysymyksiin löydät täältä.
Kuukautiskivut – mistä ne johtuvat ja mitä niille voi tehdä?
Sattuu, koskee, särkee, kramppaa ja huimaa! Argh! Mistä on kyse jos kerran kuussa sattuu ja mitä kuukautiskivulle voi tehdä?
Kuukautiskivut
Kuukautisiin liittyy monenlaisia henkisiä ja fyysisiä tuntemuksia ja niihin voi liittyä myös erilaisia kipuja.
5-15% menstruoivista ihmisistä kärsii kovista kuukautiskivuista jossain kohtaa elämää. Teini-ikäisistä kuukautiskipuja koko ajoittain peräti 60-80%. Se on tosi moni! Kaikilla kipuja ei kuitenkaan ole tai niiden määrä ja kovuus vaihtelee. Tässäkin asiassa keho ja kuukautiset ovat tosi yksilöllisiä.
Kahdella tavalla kivuliasta
Kivuliaat kuukautiset jaetaan kahteen luokkaan. Niihin, joilla kivut ovat mukana kuukautisten alkamisesta asti ja niihin, joilla ne alkavat myöhemmin, esimerkiksi vasta kolmekymppisenä.
Dysmenorrea = kivuliaat kuukautiset
Primaarinen dysmenorrea = alusta asti kivuliaat kuukautiset
Sekundaarinen dysmenorrea = myöhemmin kivuliaiksi muuttuneet kuukautiset
Endometrioosi = kohdun limakalvon sirottumatauti eli kohdun limakalvoa muistuttava kudosta alkaa kasvaa muuallekin kuin kohtuun, esimerkiksi sisäelinten ympärille, vatsaonteloon tai munasarjoihin.
Myoomat = kohdussa olevat hyvälaatuiset lihaskasvaimet
Mitä on kuukautiskipu ja millaista sen on?
Kuukautiskipu tuntuu useimmiten alavatsan, lantion, alaselän ja reisien alueella. Se tuntuu kramppeina, jomotuksena, arkuutena, kosketusherkkyytenä tai muuna kiputuntemuksena. Olo voi myös olla epämukava, hankala ja tunnetta lisää usein kehon kuukautisia ennen keräämä turvotus.
Kuukautiskivut eivät ole vaarallisia mutta toki tosi epämiellyttäviä. Joskus kuukautiskipu saattaa aiheuttaa myös vatsakipua, päänsärkyä, ripulia tai jopa oksentelua.
Kivun määrä ja tuntemukset saattavat myös vaihdella kierrosta toiseen tai muuttua iän myötä. Synnyttäminen saattaa myös vaikuttaa kuukautiskipuihin ja muuttaa niitä.
Mikä aiheuttaa kuukautiskivut?
Kehon valmistautuessa mahdolliseen raskauteen kohdun limakalvo on paksuuntunut. Jos ihminen ei tule raskaaksi, alkaa tuo paksuuntunut limakalvo vuotaa kuukautisvuotona ulos.
Jotta vuoto ja hedelmöittymätön munasolu saadaan kehosta ulos, kohtu alkaa supistella ja tavallaan työntää näitä ulospäin. Supistelun aiheuttavat kohdun limakalvon tuottamat kivunvälittäjäaineet eli prostaglandiinit.
Kohtulihaksen supistelu voi tuntua lihaskouristuksina eli kramppeina. Kivut ja niiden tunteminen on tosi yksilöllistä ja vaihtelevaa. Muistathan, että kovat, normaalia elämää haittaavat kivut eivät ole normaaleja vaan niihin voi hakea apua. Hormoneista ja kuukautiskierron tapahtumista voit lukea lisää täältä.
Miten kuukautiskipua voi hoitaa tai helpottaa?
Kaikkein tärkeintä on, että kuuntelet omaa kehoasi ja sitä, mitä se kaipaa juuri nyt. Voit myös kokeilla erilaisia kivunlievitysmenetelmiä ja löytää sinulle parhaiten toimivat. Tässä muutamia monille toimivia vinkkejä:
Ymmärrä kehoasi
Kuukautiskierron ja siihen liittyvien tuntemusten ylöskirjaaminen ja seuraaminen ovat myös hyvä tapa ymmärtää oman kehon toimintaa paremmin. Tämä ei poista kipuja mutta auttaa hahmottamaan milloin niitä on ja mistä ne syntyvät. Muistissa olevista tiedoista voi olla apua myös mahdollisella lääkäri- tai terkkarikäynnillä.
Ylös kirjaaminen auttaa myös sinua itseäsi ennakoimaan kiertoasi ja tuntemuksiasi – raivaamaan esimerkiksi aikaa levolle ja omalle ajalle siihen kohtaan kiertoa, jolloin tunnet kipua. Kiertoa voit seurata monella tavalla, kurkkaa esimerkiksi itse tulostettavat kuukautisseurantataulukot täältä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Keho ja identiteetti ovat kaksi eri asiaa – sukupuolten moninaisuus
Meistä jokainen on juuri omanlaisensa ja jokaisella pitää olla tilaa olla juuri sellainen kuin on. Sukupuoleen liittyvät monet asiat, erityisesti keho ja oma identiteetti. Sukupuoli ja sukupuolikokemus riippuu näiden kaikkien asioiden summasta. Se on meistä jokaisella ihan omanlaisensa.
Kirja: Kielletty hedelmä
Liv Strömquistin sarjakuvateoksessa kyytiä saavat niin historia kuin luutuneet käsityksetkin kun sukelletaan naistyypillisen sukuelimen äärelle. Mikä se oikeastaan on ja miksi ihmeessä koko ihmiskunnalla tuntuu olevan niin moninainen suhde tähän osaan kehosta?
Kuukautisten alkaminen
Menkat, kuukautiset, se aika kuusta, ne. Mistä tietää milloin kuukautiset alkavat ja miltä se tuntuu? Miten kuukautisten alkamiseen voi varautua? Miten lasketaan kuukautiskierron pituus? Vastauksia näihin ja muihin kuukautisia odotellessa mietityttäviin kysymyksiin löydät täältä.