Vaihdevuosiksi kutsutaan sitä ajanjaksoa, jolloin vulvallisen ja menstruoivan ihmisen hormonitoiminta muuttuu ja munasarjojen toiminta alkaa ensin hiipua ja sammuu sitten lopulta kokonaan.
Milloin vulvallisen ihmisen vaihdevuodet alkavat?
Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 41-48-vuotiaana premenopaussilla eli vaihdevuosien ensimmäisellä vaiheella. Keskimäärin menopaussi koetaan n. 51-vuotiaana ja suurimmalla osalla se asettuu suunnilleen ikävuosiin 44-55.
Mitä ovat vaihdevuodet?
Vaihdevuosiksi kutsutaan niitä ikävuosia, jolloin vulvallisen kehon estrogeeni- ja keltarauhashormonin tuotanto alkaa hiipua ja veressä olevan testosteronihormonin määrä laskee.
Keho siis lakkaa olemasta hedelmällinen ja siirtyy hedelmättömään tilaan, jossa ei voi tulla enää raskaaksi. Munasarjojen toiminta ensin hiipuu ja lakkaa lopulta kokonaan. Tällöin loppuu myös kuukautisvuoto. Vaihdevuodet voidaan jakaa kolmeen eri osaan eli premenopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin.
Premenopaussi = vaihdevuosien ensimmäinen vaihe, jonka aikana hormonitoiminta alkaa vähentyä ja joka alkaa yleensä n. 41–48 vuoden iässä.
Perimenopaussi = vaihdevuosien toinen vaihe, joka kestää noin kaksi vuotta ja jonka aikana vulvallisen ja menstruoivan ihmisen viimeiset kuukautiset tulevat.
Postmenopaussi = ajanjakso viimeisten kuukautisten eli menopaussin jälkeen, jolloin naishormonien eli estrogeenin ja progesteronin tuotanto lakkaa lopullisesti.
Vaihdevuosiin liittyviä oireita voi olla kaikkien näiden vaiheiden aikana. Vaihdevuodet kestävät kokonaisuudessaan keskimäärin noin seitsemän vuotta ja alkava premenopaussilla jo ennen varsinaisia viimeisiä kuukautisia.
Mikä on menopaussi?
Menopaussiksi sanotaan vulvallisen ihmisen viimeisiä, spontaanisti tulevia kuukautisia. Menopaussiksi kuukautisten loppuminen määritellään vasta kun näistä viimeisistä kuukautisista on kulunut yli vuosi.
Millaisia oireita vaihdevuosiin liittyy?
Vaihdevuosiin liittyy monenlaisia fyysisiä ja henkisiä oireita. Hormonitoiminnan ja kehon toiminnan muutokset aiheuttavat monenlaisia oireita ja ne ovat hyvin yksilöllisiä. On kuitenkin hyvin yleistä, että vulvallinen ihminen kokee jotain oireita vaihdevuosien aikana vaikka yksittäiset oireet voivatkin vaihdella.
Yleisimpiä vaihdevuosiin liitettyjä oireita ovat esimerkiksi kuumat aallot, lisääntynyt hikoilu, psyykkiset oireet kuten ärtyminen ja kiukkuisuus, emättimen limakalvojen kuivuminen ja unen häiriintyminen.
Muita vaihdevuosioireita voivat olla esimerkiksi:
Huimaus
Pahoinvointi
Väsymys
Päänsärky
Palelu
Puristava tunne rinnassa
Nivelkivut
Kivut lihaksissa
Seksuaalinen haluttomuus
Ummetus
Virtsaamiseen tai virtsankarkailuun liittyvät vaivat
Oirekirjo voi vaihdella myös eri kohdissa vaihdevuosia. Muista, että oireita voi myös hoitaa! Vaihdevuosiin pätee sama kuin kuukautisiinkin, mitä enemmän tiedät siitä mitä kehossasi tapahtuu, sitä helpompi sinun on suhtautua muutoksiin ja tehdä tarvittaessa niiden aiheuttamille oireille jotain.
Annetaan tilaa jokaiselle olla menossa juuri siinä kohtaa missä on.
Kuukautislevy muistuttaa kuukautiskuppia. Levy on hieman eri mallinen ja asettuu paikalleen emättimeen eri kohtaan. Toimintaperiaate on kuitenkin aika lailla sama. Mistä kuukautislevyssä on siis kyse ja miten kuukautislevyä käytetään?
Kuukautiskierron seuraaminen on tosi hyvä tapa tutustua juuri sinun kehoosi. Täältä voit tallentaa itsellesi ilmaiseksi erilaisia seurantataulukota, joihon voit merkitä kuukautistesi ajankohdat.
Vaihdevuodet ja menopaussi – kun kuukautiset loppuvat
Vaihdevuosiksi kutsutaan sitä ajanjaksoa, jolloin vulvallisen ja menstruoivan ihmisen hormonitoiminta muuttuu ja munasarjojen toiminta alkaa ensin hiipua ja sammuu sitten lopulta kokonaan.
Milloin vulvallisen ihmisen vaihdevuodet alkavat?
Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 41-48-vuotiaana premenopaussilla eli vaihdevuosien ensimmäisellä vaiheella. Keskimäärin menopaussi koetaan n. 51-vuotiaana ja suurimmalla osalla se asettuu suunnilleen ikävuosiin 44-55.
Mitä ovat vaihdevuodet?
Vaihdevuosiksi kutsutaan niitä ikävuosia, jolloin vulvallisen kehon estrogeeni- ja keltarauhashormonin tuotanto alkaa hiipua ja veressä olevan testosteronihormonin määrä laskee.
Keho siis lakkaa olemasta hedelmällinen ja siirtyy hedelmättömään tilaan, jossa ei voi tulla enää raskaaksi. Munasarjojen toiminta ensin hiipuu ja lakkaa lopulta kokonaan. Tällöin loppuu myös kuukautisvuoto. Vaihdevuodet voidaan jakaa kolmeen eri osaan eli premenopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin.
Premenopaussi = vaihdevuosien ensimmäinen vaihe, jonka aikana hormonitoiminta alkaa vähentyä ja joka alkaa yleensä n. 41–48 vuoden iässä.
Perimenopaussi = vaihdevuosien toinen vaihe, joka kestää noin kaksi vuotta ja jonka aikana vulvallisen ja menstruoivan ihmisen viimeiset kuukautiset tulevat.
Postmenopaussi = ajanjakso viimeisten kuukautisten eli menopaussin jälkeen, jolloin naishormonien eli estrogeenin ja progesteronin tuotanto lakkaa lopullisesti.
Vaihdevuosiin liittyviä oireita voi olla kaikkien näiden vaiheiden aikana. Vaihdevuodet kestävät kokonaisuudessaan keskimäärin noin seitsemän vuotta ja alkava premenopaussilla jo ennen varsinaisia viimeisiä kuukautisia.
Mikä on menopaussi?
Menopaussiksi sanotaan vulvallisen ihmisen viimeisiä, spontaanisti tulevia kuukautisia. Menopaussiksi kuukautisten loppuminen määritellään vasta kun näistä viimeisistä kuukautisista on kulunut yli vuosi.
Millaisia oireita vaihdevuosiin liittyy?
Vaihdevuosiin liittyy monenlaisia fyysisiä ja henkisiä oireita. Hormonitoiminnan ja kehon toiminnan muutokset aiheuttavat monenlaisia oireita ja ne ovat hyvin yksilöllisiä. On kuitenkin hyvin yleistä, että vulvallinen ihminen kokee jotain oireita vaihdevuosien aikana vaikka yksittäiset oireet voivatkin vaihdella.
Yleisimpiä vaihdevuosiin liitettyjä oireita ovat esimerkiksi kuumat aallot, lisääntynyt hikoilu, psyykkiset oireet kuten ärtyminen ja kiukkuisuus, emättimen limakalvojen kuivuminen ja unen häiriintyminen.
Muita vaihdevuosioireita voivat olla esimerkiksi:
Oirekirjo voi vaihdella myös eri kohdissa vaihdevuosia. Muista, että oireita voi myös hoitaa! Vaihdevuosiin pätee sama kuin kuukautisiinkin, mitä enemmän tiedät siitä mitä kehossasi tapahtuu, sitä helpompi sinun on suhtautua muutoksiin ja tehdä tarvittaessa niiden aiheuttamille oireille jotain.
Annetaan tilaa jokaiselle olla menossa juuri siinä kohtaa missä on.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kuukautislevy
Kuukautislevy muistuttaa kuukautiskuppia. Levy on hieman eri mallinen ja asettuu paikalleen emättimeen eri kohtaan. Toimintaperiaate on kuitenkin aika lailla sama. Mistä kuukautislevyssä on siis kyse ja miten kuukautislevyä käytetään?
Vagina, vulva, emätin, siis mitä? – Ulkoisten sukuelimien anatomia haltuun
Otetaanpa kohdullisen ihmisen ulkoisiin sukuelimiin liittyvät termit haltuun. Mikä on mitäkin, mistä ne löytyvät ja millaisia tehtäviä niillä on?
Itse tulostettava kuukautisseurantataulukko
Kuukautiskierron seuraaminen on tosi hyvä tapa tutustua juuri sinun kehoosi. Täältä voit tallentaa itsellesi ilmaiseksi erilaisia seurantataulukota, joihon voit merkitä kuukautistesi ajankohdat.